torstai 2. helmikuuta 2012

virsi vihkimisessä

Kaiken häähössötyksen keskellä mietimme häittemme kannalta tärkeitäkin asioita, kuten minkä virren haluamme laulettavan vihkimisessämme. 
Meillä on tällä hetkellä kaksi vaihtoehtoa:

Virsi 241; Herra, rakkaastani
1.
Herra, rakkaastani
tunnen iloa.
Kiitos ystävästä,
suuri Jumala.

2.
Hyvä Isä taivaan,
anna Henkesi.
Suojaa rakkaimpani
pahuudeltani.

3.
Hellyys, vastuuntunto
meille lahjoita,
että toisiamme
voimme palvella.
4.
Täynnä luottamusta
nyt me suljemme
Isän johdatukseen
kaikki rakkaamme.

5.
Sinun hoidossasi
onni, kärsimys
parhaaksemme muuttuu,
alkaa ylistys.
 


Virsi 822; Se tuntee onnen syvän
1. Se tuntee onnen syvän
ja riemun sydämen,
ken puolison saa hyvän,
niin rakkaan, läheisen.
Soi kiitos Jumalalle
lahjasta elämän!
Ja kiitos rakkaimmalle,
on suuri aarre hän.

2. Ja toisen hyvää aina
myös auta etsimään.
Sanasi neuvot paina
syvälle sisimpään.
Parhaaksi toisiemme
me työtä teemme näin,
ja vaiheet vuosiemme
kääntyvät parhain päin.

3. Maan, meren, taivaan Luoja,
Jumala ihmisten.
Nyt ole meille suoja,
antaja rakkauden.
Kun matka jatkuu tästä,
niin kulje kanssamme.
Me koko elämästä
kiitosta laulamme.


7 kommenttia:

  1. Jälkimmäinen on ihana kesähäissä! Muuten harva laulaa kirkossa, mutta kun saa suvivirren sävelellä hoilottaa niin meillä ainakin väki innostu ja virsi raikui kirkossa tosi upeesti. Kaikki tuntee sävelen (vai onko se melodia?) niin uskaltavat ja haluavat laulaa, taitaa olla nostalgista monen mielestä :) Ja sanatkin on mun mielestä ihanat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tuo suvivirren sävel tässä mietityttääkin, että onko se hyvä vai huono juttu. Kaikki ainakin osaisivat melodian, mutta jääkö meille vaan muistoihin, että häissämme laulettiin suvivirsi, mitä emme puolestaan taas halua. Mutta oli ihana kuulla, että teillä tämä on toiminut. Päätös jää varmaan viime metreille.

      Poista
    2. Me mietittiin ihan samaa, mutta päädyttiin sitten kuitenkin tuohon suvivirren uudelleensanoitukseen. Se oli kyllä hyvä valinta ja ei tuntunut siltä, että olisi suvivirttä kuitenkan laulettu :). Kauniit sanat ja tuntui kivalta kun vieraatkin uskaltautuivat laulamaan. Toinen on lähes kaikille ihan vieras ja aika harva suomalainen innostuu täysin palkein ihan tuntemattomia virsiä laulamaan. Olisi ollut kurjaa tönöttää alttarilla ja kuunnella papin soololaulua... Kuuntelin netissä noita häävirsiä ja jotenkin tuosta ensimmäisestä tuli kauhean tympääntynyt ja monotoninen vaikutelma. Älä kysy miksi :D? Ehkä se oli vaan se kuoroversio minkä sen teki. Tämä toinen oli raikas ja kesäinen, vaikka en noin pääsääntöisesti olekaan mikään suuri virsien ystävä. Mutta molemmissahan on kyllä ihan näitit sanat, valitset kumman tahansa se ei ainakana pieleen mene!

      Poista
  2. molemmissa on mun mielestä kauniit sanat :]

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin on, sehän tämän valinnan tekeekin entistä vaikeammaksi. :)

      Poista
  3. Onko virret pakolliset ? Mietin että ei iske meihin siis virsien laulaminen. Mutta tuo vimppa oli nätimpi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Virret ei ole vihkikaavassa pakolliset. Me kuitenkin ehdottomasti sen haluamme, sillä olemme sen verran kristittyjä. Ja suuri osa suvustakin tykkää laulaa virsiä. Virren veisuun kautta vieraatkin pääsevät osallistumaan mielestämmme vihkimiseen - luo sellaista toivomaamme yhteisöllisyyttä.

      Poista